1. Kaneja vai lemmikkikaneja, tuotantokaneja, näyttelykaneja  ja citykaneja - mitä vielä ?

Kanit ovat jäniseläimiin kuuluvia nisäkkäitä ja polveutuvat villikaniinista ( Oryctolagus cuniculus ).  Mutta mitä ajattelee lainsäätäjä ? Lainsäädäntökin pohjautuu tieteelliseen tietoon ja sen pohjalta tehtyyn viranomaisvalmisteluun, joten aikaisemmista ajatuksistani poiketen palaan kuitenkin myös juridiikan pariin, vaikka kanitoimintani alkuperäisenä tarkoituksena oli kai loikkia sitä karkuun.

Juridiikassa määritelmät ovat tärkeitä, jotta voidaan täsmällisesti ja yksiselitteisesti mm. määrittää, milloin lakia tai lainkohtaa sovelletaan. Määritelmän tulee olla lyhyt ja selkeä. Uuden Eläinten hyvinvointilain voimaantulo on kuitenkin herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä jo ihan käsitteen kani suhteen, joten siitä on hyvä aloittaa tämä lakipalsta.  Kaniini mainitaan nimenomaisesti sekä nykyisessä laissa eläinten hyvinvoinnista 23.3.2023/693 (EHL) että sen nojalla ennetuissa alemman asteisissa säännöksissä. Tunnistaminen onkin jo sitten toinen " juttu ". 

Kaikessa toiminnassa tulee noudattaa lakia. Se menee edelle, jos asetus tai viranomaisohje on sen kanssa ristiriitainen. Hallituksen esitys kertoo lain tarkoituksesta. Lukiessani Tarja Koskelan vasta ilmestynyttä teosta Eläinten hyvinvointilaki ilahduin, että kaneja ei ole  unohdettu lain soveltamista ohjaavassa oikeuskirjallisuudessakaan, vaikka tuotantoeläimet ja muut arvokkaammat kohteet saavatkin enemmän huomiota. Hiljaisten pieneläinten kohtalo jää silti paljolti yhdistysten ja vapaaehtoisten varaan, koska lain tulkintaepäselvyyksien ratkaiseminen oikeuskäytännön kautta ei ehkä ole se toivottavin vaihtoehto.

Lähtökohtana on, että kani on juridisesti esine ja ihmisen omaisuutta, eikä oikeussubjekti.  Siksi onkin tärkeää, että eläinten kohtelusta ja kunnioittamisesta tuntevina olentoina on ajantasainen sääntely.

2. Kani tuotantoeläimenä

EHL 5.1 §:n 9 kohdan mukaan tuotantoeläimellä tarkoitetaan elintarvikkeiden, villan, nahan tai turkisten tuotantoa varten taikka muussa tuotantotarkoituksessa kasvatettavaa tai pidettävää eläintä. Kaniinia on lain liitteen mukaan hyväksyttyä pitää tuotantoeläimenä.

Luonnonvaraiset tai kilpailuissa, näyttelyissä, kulttuuri- tai urheilutapahtumissa käytettävät eläimet eivät ole tuotantoeläimiä. Myöskään seura-, kilpa- ja harrastuseläimet eivät ole tuotantoeläimiä, jos niitä ei käytetä pääsääntöisesti maataloustoimintaan. Maatalouden yhteydessä seura- ja harrastekanitkin siis voidaan lukea tuotantoeläimiksi. 

Jos lemmikkieläimistä saatavia tuotteita, esim. villaa, käytetään kotitarvekäytössä, ne eivät ole tuotantoeläimiä, niin eivät myöskään kotieläinpihojen eläimet. 

Jos kotieläinpiha toimittaa eläimiä teuraaksi tai myy munia, sen eläimet muuttuvat tuotantoeläimiksi ( HE 267/2016  ). Pieneläimet kani mukaan lukien voivat olla tuotantoeläimiä myös, jos niitä kasvatetaan toisten eläinten ravinnoksi ( HE267/2016 ). 

Valmisteilla oleva tuotantokaniasetus tulee täsmentämään tuotantokanin käsitettä kenties melko merkittävälläkin tavalla  ( lisäys tekstiin 11.11.2024 ). 

3. Kani seura- ja harraste-eläimenä

EHL 8:2§ toteaa, että eläinlajeista, joita saa pitää seura- ja harrastuseläiminä, säädetään asetuksella. Näin listan muokkaaminen on tarvittaessa helpompaa. Odotettavissa lienee, että kani säilyy sallittuna lemmikki- ja harraste-eläimenä.

Ruokaviraston internet-sivujen mukaan lemmikkieläimellä tarkoitetaan eläinterveyssäännöstön liitteessä I luetteloitua, kyseiseen eläinlajiin kuuluvaa  eläintä, jota pidetään yksityisessä, muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa. Ruokavirasto toteaa, että lemmikkieläimiksi katsotaan myös kanit, lukuun ottamatta elintarviketuotantoon tarkoitettuja eläimiä ( Ruokavirasto 20.7.2024 www.ruokavirasto.fi/eläimet/eläintenpito-tunnistaminen-ja rekisteröinti/eläinten-merkintä-ja rekisteröinti/ ). Eläinterveyssäännöstöllä viitataan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/429.

Edellä tuotantokaneista puhuttaessa todettiin, että kilpailu- ja näyttelyeläimet tai seura- ja harraste-eläimet eivät ole tuotantoeläimiä. Mutta ovatko kaikki muut kanit kuin tuotantokanit sitten lemmikkejä ?  

EHL 5.1§:n 13 kohta määrittelee, että eläinkilpailulla tarkoitetaan tilaisuutta, joka järjestetään eläinten tai eläinten ja ihmisten asettamiseksi paremmuusjärjestykseen suorituksensa perusteella tai eläinten ominaisuuksien, taipumusten tai taitojen arvioimiseksi, esim. kanien estehyppykilpailu. Eläinnäyttely puolestaan on EHL 5.1§:n 14 kohdan mukaan tilaisuus, tapahtuma, esitys tai näytös, joka järjestetään eläinten tai niiden taitojen ja taipumusten esittelemiseksi yleisölle tai jonka pääsääntöisenä tarkoituksena on eläimen ulkomuodon arvioiminen, esim. Suomen kaniyhdistyksen ulkomuotoluokka. Voitaisiin siis puhua myös kilpakaneista ja näyttelykaneista, mutta ovatko nämä sitten enää lemmikkikaneja. Kilpailuissa ja näyttelyissä   on aina omat sääntönsä mm. eläinten tunnistamisesta, mikä on siellä melko välttämätöntä.

Ruokavirasto korostaa yksityisyyttä ja kaupallisen intressin merkitystä lemmikkikanin käsitteen määrittelyssä.  EU:n eläinterveyssäännöstö taas toteaa, ainakin jonkin käännöksen mukaan, että kanit ovat lemmikkieläimiä, jos ne eivät ole tarkoitettu elintarviketuotantoon. 

5. Lopuksi ( lisäys 11.11.2024 )

Eläinten hyvinvointilaki tuli voimaan vuoden 2024 alussa, mutta silloin tarkempi sääntely jäi vielä monelta osin aikaisemman tilanteen varaan.  Kirjoitukseni pohjautuu suuresti Tarja Koskelan eläinten hyvinvointilaista kirjoittamaan teokseen, koska oikeuskirjallisuutta pidetään yhtenä lainsäädännön tulkintaa ohjaavana oikeuslähteenä.

Täydennyksiä tehdessä ja lähteitä lisätessä 11.11.2024 on sen sijaan jo valmisteilla ja lausuntokierroksella asetus tuotantokanien hyvinvoinnista, Sen olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta, mutta siirtymäaikoineen.  Jatkossa saatetaan saada myös muuta tarkentavaa ohjeistusta. 

Tälläinen de lege ferenda - kirjoittelu onnistuu harvoin täydellisesti, ja jäämme siis odottamaan ministeriön ja yhdistysten luomia uusia käytänteitä. Ei ole ihme, jos uusi kaniharrastaja on ymmällään, kun niin ovat kasvattajatkin olleet monessa suhteessa.  Tärkeintä on kuitenkin, että kaneista huolehditaan mahdollisimman hyvin, mutta myös hieman sitä nk. maalaisjärkeä käyttäen. 

4. Rajanvetoa

4.1. Tuotantotalous

Tuotantoeläimiä pidetään hyödyntämistarkoituksessa ja  lähtökohtaisesti kyseessä on aina taloudellinen intressi, tavalla tai toisella, ainakin pitkällä tähtäimellä. Tosin myös esim. eläinjalostus saattaa olla tärkeä osa. Lähtökohtaisesti toiminnan tulee kuitenkin olla pitkällä tähtäimellä myös kannattavaa, jotta sitä voidaan jatkaa. Tätä tavoitetta ei ole kanien kohdalla helppo saavuttaa, jos asiaa mitataan rahassa, mutta ainakin yrittää voi, ja samalla mahdollistuu esim. rodun kehittäminen ja oma harrastus ( lisäys 11.11.2024 ).

4.2. Harrastustoiminta  ja sen tulot

Entä sitten seuraeläimet ja harrastustoiminta ? Jos esimerkiksi oma koira sattuukin menestymään näyttelyissä tai muussa harrastustoiminnassa odotettua paremmin, niin poikueen teettäminen ja myyminen voi tulla mieleen, vaikka sitä ei olisi alun perin ajatellut ollenkaan. Yksi poikanen voi jäädä itselle, mutta harvempi pitää kaikkia. Yksittäisen pentueen teettäminen ei kuitenkaan yleensä ole kulujen jälkeen järin kannattavaa. 

Jälleen vain voitollinen toiminta on verotettavaa, ja kuluiksi voidaan toki laskea eläinlääkärikulujen lisäksi myös  oman koiran kuluja. Näyttelymatkoja tosin ei ainakaan kovin montaa. Kauppakirjoja, kuitteja ja muistiinpanoja on hyvä pitää tallessa. Pahimpia uhkia lienee muutoin arvioverotus. Ja ainahan voi syntyä riitaakin. Harrastustoiminnasta ei aina ole pitkä matka ammattimaiseen toimintaan, mutta edellinen esimerkki pysyy varmastikin harrastustoiminnan puolella sekä verotuksellisesti että muutoin.  

4.3. Kaupallinen toiminta

EHL 60§ vaatii, että ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvasta seura- ja harrastuseläintenpidosta täytyy ilmoittaa sille aluehallintovirastolle, jonka alueella toimintaa harjoitetaan. Samalla ilmoitetaan eläintenpitopaikka ja mm. eläintenpitoon tarvittava koulutus. Ymmärrettävästi se yleensä painottaa eläimistä huolehtimista. 

Olen aiemmin ohjannut tietosuojaopintoja ammattikorkeakoulussa, ja sääntelystä löytyy yhteisiä piirteitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 mukaan tietosuojalainsäädäntöä ei sovelleta ihmisen suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn, jos käsittely on henkilökohtaista, eikä liity ammatilliseen tai kaupalliseen toimintaan. Tälläistä henkilötietojen käsittelyä voi olla esimerkiksi osoitteiston pitäminen ja sosiaalinen verkostoituminen ( www. tietosuoja.fi ). Jos toiminnanharjoittaja kuitenkin esim. säännöllisesti ilmoittelee kaupan olevista kaneista tai muista harrastustoimintaan liittyvistä palveluista, niin tietosuojasäännöksetkin pitää jo lähtökohtaisesti huomioida. 

Eläimiä voi kyllä pitää laajassa mitassa myös täysin ilman kaupallista tarkoitusta, mutta lähtökohtaisesti ihmisiä ja heidän eläimiään koskevat tiedot ovat tällöinkin henkilötietoja kuten esim. eläinlääkärin asiakkaiden tiedot.

Erilaisten toimintamuotojen verotuskohtelu on lähes täysin Suomen eduskunnan säätämien lakien varassa. Sen sijaan niin tietosuoja-asetus kuin eläinterveysasetuskin ovat suoraan velvoittavaa EU-oikeutta, vaikka niiden täytäntöönpano on viime kädessä kansallinen tehtävä. Varmistikin käytännöt selvenevät hiljalleen.

<<<<<<<<<<<<     ks.

Urjalassa 20.7.2024

LÄHTEET:

Koskela, Tarja: Eläinten hyvinvointilaki: eläinten hyvinvointiin liittyvä sääntely ja eläimiin kohdistuneet rikokset. Alma Talent 2024.

www.ruokavirasto.fi

www.mmm.fi

Laki eläinten hyvinvoinnista 23.3.2023/693 (EHL)  

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi HE 186/2022

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta.    HE 267/2016  

Eläinterveyssäännöstö eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429.

Yleinen tietosuoja-asetus eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679  

Tietosuojalaki 5.12.2018/1050